Nokka kohti myrskyä

Perjantaina tultiin mukavassa auringonpaisteessa kohti Tamperetta. Ilma oli tukalan ja kostean kuuma ja järven pinta lähes peilityyni. Tiedossa oli, että jossain vaiheessa iltapäivästä tulisi sadetta ja ennen sitä olisi kiva keritä satamaan kastumatta. Päätettiin vielä pysähtyä puolimatkassa Pimeesalmessa ja ryystää kaffet ja sitten jatkaa matkaa. Moottorilla mentiin tasasta 4 solmun tahtia, kun tuulet oli ihan nollassa.

P6064838

P6064841

Puolituntia Pimeestä lähdön jälkeen alko taivas synkentyä ja tulikin todella pimeetä.

P6064851

P6064860-2

 

Kiskottiin jo hyvissä ajoin sadevarustetta päälle ja jatkettiin päättäväisesti matkaa. Jotenkin oli vähän uhkaava tunnelma. Kuuma, kostea, tyyni ja synkkä sää. Tyyntä myrskyn edellä. Yhtäkkiä järven pinta näytti muuttuvan mustaksi ja rintama tuli meitä kohti. Pian puhalsikin jo kovat puhurit. Salamat alkoivat välkkyä ympärillä ja päätettiin pistää moottoriin hieman lisää tahtia eli kohta mentiin puoli solmua nopeampaa. Lausahdin ääneen siinä, että jaksaakohan se moottori, mutta todettiin, että eiköhän se nyt vähän aikaa.

myrskya_nasijarvella

Päätettiin mennä kotisataman sijaan Jänissaareen johon oli noin puolen tunnin ajomatka. Tuulet yltyivät ja kohta rupesi moottorikin piiputtamaan ja vinkui ylikuumenemisesta. Ei muuta kuin moottori pois ja etupurjetta pihalle, kun ei tietysti oltu keritty laittamaan isoon reiviä valmiiksi. Kaikki tapahtui ihan muutamassa minuutissa. Sade alkoi piiskata ja keikuttelimme sään armoilla. Maston juureenkaan ei tehnyt mieli mennä säätämään reiviköysiä, kun salamavalot välkkyivät solkenaan ympärillä. Purjeella päästiin hyvin kohti kotisatamaa, joten päätettiinkin sitten jatkaa myräkän läpi suoraan sinne vaikka matkaa olikin paljon enemmän. Muita veneilijöitä ei näkynyt, kun keikuttelimme aalloilla kohti satamaa. Tuuli alkoi tyyntyä ja sitten pian loppui taas lähes kokonaan. Moottori oli kerinnyt hyvin viilentyä ja päästiin mukavasti sillä loppumatka. Kun vihdoin päästiin omaan laituriin oli taivas jo taas sininen ja muut veneilijät alkoivat lähteä toinen toisensa jälkeen kohti pohjoista. Aegirin vanhemmille ensimmäinen purjehdusreissu koskaan, olikin sitten jännittävä kokemus. Sää muuttui ihan minuuttien aikana myräkäksi ja sitten taas taivas hälveni melko nopeasti aurinkoiseksi. Olihan sitten lehdessä paljon juttuja, miten ”ukkonen oli murjonut Pirkanmaata” ja kaatanut paljon puita, rankkasade aiheuttanut vesivahinkoja ja katkonut sähköt useilta sadoilta.

 

Kommentit 4

Kirjoittajan tiedot

  1. chieftain

    Kattelin perjantaina kotona kun sää muuttui melko nopeasti ja funtsin siinä, että ihan kiva etten ole järvellä just nytte. Hyvä, että pääsitte kuitenkin ilman suurempia ongelmia kotiin sieltä. Noi säänmuutoskuvat on kyllä ihan mahtavia, hienoja ja hyvää matskua päällikkökurssin sääluennoille 😉

    • Juu ei siellä ihan innolla itsekään ollut salamavaloissa mutta se on hyvä olla purjeveneellä liikkeellä, jos ja kun vaan alkaa tuulla. 🙂

  2. Ounou, aika hurja keli ja siitä kertovat nuo epätodellisen hurjat kuvat! Hyvä, että selvisitte kuitenkin turvallisesti satamaan 🙂

    • Juu kyllähän tuo oli aikamoisen synkkää mutta loppujen lopuksi ihan sopivat tuulet. Salamat vain aina häiritsevät, kun masto sojottaa kohti taivasta.

Vellamo

Haluatko jättää kommentin?